Oikea turvallisuusasenne, vähemmän tapaturmia

Turvallisuus lähtee asenteesta - halusta tehdä ja toimia mahdollisimman turvallisesti jokaisessa tilanteessa. Turvallisuus syntyy halusta muuttaa ja muuttua. Iänikuinen ”näinhän tämä on aina tehty…” tapa ei välttämättä ole aina se paras, usein turvallisin eikä yleensä edes tehokkain. Työskentely korkealla ilman asianmukaisia putoamissuojaimia ei muutu järkeväksi, vaikka sitä olisi niin aina tehtykin. Muutoksen tuulien täytyy pyyhkäistä läpi koko organisaation, niin ”johdon” kuin ”duunarinkin” täytyy omata riittävä turvallisuusasenne, jotta muutos olisi onnistunut, pysyvä ja kehittyvä.
din-1294297_1280
Turvallisuus lähtee asenteesta! Halusta tehdä ja toimia mahdollisimman turvallisesti jokaisessa tilanteessa.

Turvallisuus syntyy halusta muuttaa ja muuttua. Iänikuinen ”näinhän tämä on aina tehty…” tapa ei välttämättä ole aina se paras, usein turvallisin eikä yleensä edes tehokkain. Työskentely korkealla ilman asianmukaisia putoamissuojaimia ei muutu järkeväksi, vaikka sitä olisi niin aina tehtykin. Muutoksen tuulien täytyy pyyhkäistä läpi koko organisaation, niin ”johdon” kuin ”duunarinkin” täytyy omata riittävä turvallisuusasenne, jotta muutos olisi onnistunut, pysyvä ja kehittyvä.

Asenneongelma aiheuttaa tapaturmia

Uskon suurimman osan työtapaturmista sattuvan erilaisista puutteista turvallisuusasenteessa. Työntekijätasolla kyse voi olla vaikkapa työohjeen noudattamatta jättämisestä – ”asennustyö yläilmoissa on helpompi tehdä ilman asianmukaisia putoamissuojaimia… ja kyllähän liukkaalla katolla ollaan ennenkin maalattu vain painitossujen varassa…”

Kyse voi olla myös siitä, ettei riittävästi havainnoida, mitä ympärillä tapahtuu. Ja vaikka havainto jostakin turvallisuuspuutteesta tehtäisiinkin, niin sitä ei ilmoiteta eteenpäin. Olisi tärkeä muistaa, että yksikään ilmoitus ei ole turha. Mutta ilmoittamatta jättäminen voi olla varsin typerää. Vaikka tapaturma ei osuisikaan omalle kohdalle, niin työkaveri ei ehkä ole yhtä onnekas.

Puutteet turvallisuusasenteessa voivat olla myös esimiestasolla, voidaan ”käskyttää” alaisia tekemään töitä vaarallisella tavalla, kenties jopa ohjeiden vastaisesti. Saatetaan myös olla puuttumatta työntekijöiden tekemiin turvallisuusrikkeisiin. Usein kiire ja ”näin tämä on aina ennenkin…” asenne ovat vaarallinen yhdistelmä. Erilaisten suojaimien käyttämisen arvo kyllä tiedetään ja tunnustetaan, mutta monesti käytännön työssä se sitten pääsee ”unohtumaan”. Suojalasien sijasta silmästä voikin löytyä pala metallia tai tikku.

Toimivalla turvallisuusjohtamisella tulosta

Myös työyhteisön johto voi syyllistyä löysään turvallisuusasenteeseen. Johto ei kenties pidä työturvallisuutta yhtenä tärkeimmistä asioista yrityksen menestyksen kannalta. Helposti keskitytään tuottavuuteen turvallisuuden kustannuksella ja usein ei edes tiedetä tapaturmien aiheuttamia todellisia kustannuksia. Johdon tehtävänä on toteuttaa toimivaa turvallisuusjohtamista, mahdollistaa koko organisaation kattava ennakoivan työturvallisuuden toteutuminen. Käyttämällä oikeita työkaluja parantunnut työturvallisuus eli vähentyneet tapaturmat maksavat itsensä takaisin. Hyvin suoritettu turvallisuustyö ei olekaan yritykselle kustannus vaan tuottava investointi.

Turvallisuusasenteeseen pystytään vaikuttamaan koulutuksella, opastuksella ja motivoinnilla – miksei myös sopivalla määrällä keppiä ja porkkanaa. Työyhteisön kaikkien jäsenten tulisi tiedostaa turvallisuuden olevan jokaisen yhteinen asia ja yhteinen tavoite. Tekemällä omasta työstään mahdollisimman turvallista, pystyy auttamaan myös toisia. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Oikean asenteen lisäksi tarvitaan kunnon työkalut

Turvallisuusasenne ei yksinään riitä. Tarvitaan myös työkaluja käytännön turvallisuustyön johtamiseen ja suorittamiseen. Fyysisten suojaimien, vempeleitten ja värkkien lisäksi tarvitaan myös digitaalisia työkaluja (sovelluksia) oikeasti tulosta tuottavaan turvallisuusjohtamiseen ja päivittäiseen kenttätyöhon, kuten erilaisten turvallisuushavaintojen ilmoittamiseen. Toimivat työkalut parantavat myös asennetta.

Vanhan sanonnan mukaan vahinko ei tule kello kaulassa. Kuitenkin suuri osa vahingoista olisi pystytty välttämään huolellisella etukäteistoiminnalla. Työnantaja pystyy toteuttamaan ennakoivaa työturvallisuutta tekemällä säännölliset työpaikkaselvitykset, vaarojen tunnistukset ja riskien arvioinnit, sekä antamalla mahdollisuuden työntekijöille vaikuttaa omaan työturvallisuuteensa ilmoittamalla havaitsemistaan työturvallisuuspuutteista.

Loppujen lopuksi kyse on hyvin pitkälle talonpoikaisjärjestä eikä niinkään rakettitieteestä, vaikka ruudinkeksijöidenkin olisi hyvä muistaa työturvallisuus hommia painaessaan. Ennakoivan työturvallisuuden keskeinen ja yksinkertainen tavoite on työtapaturmien vähentäminen. Jokainen vähennetty tapaturma säästää sekä inhimillistä tuskaa että yritykselle tulevia kuluja.

Ensimmäinen askel on tehdä päätös työturvallisuuteen panostamisesta

Joku minua viisaampi on sanonut, että päätös ilman toimintaa ei ole todellinen päätös. Kun työyhteisö päättää parantaa työturvallisuuttaan, niin pelkkä hyvä tahto ei riitä. Tarvitaan myös käytännön toimenpiteitä, joista varmasti yksi parhaimmista on yhteyden ottaminen meihin. Yhdessä voimme pohtia, millaisia ratkaisuja meillä olisi tarjota toimivaan turvallisuusjohtamiseen ja ennakoivaan työturvallisuuteen tavoitteena työtapaturmien selvä vähentäminen vuositasolla. Jokainen työntekijä on sen ansainnut.

Turvallisesti töissä, terveenä kotiin!

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter